Nyt ne pakkaset sitten alkoivat. Kovin kaunista on ulkona ja lumi narskuu ihanasti töppösten alla. Minä kiiruhdan töistä tulipaloiireellä kotiin lämmittämään tupaa puilla. Tuohon otsikkoon viitaten voisin myös todeta, että onni on varaava Kerman Saven takka! Koirat eivät pakkasesta piittaa, Raililla on sama vauhti päällä kesät talvet, Taimi on hieman arempi polkuanturoistaan ja vetää hassun näköisesti kolmella jalalla kovaakin vauhtia pakkaslenkeillä.
Saimaan jää on sileä ja kirkas, kuin peili. Aivan täydellistä luonnonjääluistelulle, kunhan vielä maltan odottaa kotvan, että jääkerros vahvenee ja uskallaudun vetten päälle. Jääluistelua olen harrastanut JärviSydämessä muutamana talvena ja iso kipinä on nyt omiin luistimiin! Myös koirista on tullut taitavia jäällä liikkujia, ne hyödyntävät hyvin lumikinoksia ja pysyttelevät tasaisessa ravissa häntä viidentenä jalkana tasapainottamassa menoa. Ralli innostuu tekemään joskus käsijarrukäännöksiä, vetää täydestä vauhdista liinat kiinni niin, että lumi vaan tupruaa.Myös kisumisu Elvis, talon Kuningas, tykkää lähteä jäälle kanssamme lenkille, vaikka pakkasta inhoaakin. Niinpä Elvis tarpoo syvässäkin lumessa kiukkuinen ilme päällä, ikään kuin hänet olisi pakotettu jäälenkeille. En ole vielä saanut kiinni tästä herran pakkomielteestä, mutta jokin syvä tarkoitus käyttäytymisellä lienee on. Ehkä Elpu vaan haluaa seurata laumansa mukana, jonkinnäköinen henkinen johtaja kun on. Elvis ei ole meille "vaan kissa", se suorittaa tärkeää hiirivastuullisen tehtävää ja on rakas kehruukone, silloin kun hellyys iskee. Yleensä hän vain tassuttelee arvokkaasti häntä ylhäällä jääkaapin ja parven välillä. Taimi rrrrakastaa Elviksen hännänalustaa ja pitkä kieli sipaisee mahdollisia sattumia Elviksen pyyhältäessä Taikun ohi.Notta tälläistä täällä...
Treenailtukin on, säistä huolimatta! Yhdistyksellämme Savonlinnan Palveluskoirayhdistyksellä on käytössä ensimmäistä talvea lämmitetty iso valoisa treenihalli. Ihan luksusta! Oma treenailu jää lauantain varaan, jolloin minulla on parin tunnin vuoro hakuryhmäläisten kanssa. Päivisin en töiden vuoksi hallille pääse, ja iltaisin vuorot ovat vakikäytössä, ei mitään asiaa silloin. Nyt yritän järjestää kerran viikossa mahdollisuuden käydä hallilla myös iltapäivällä, niin pääsee kunnon talvitreenirytmiin. Toki joka päivä harjoitellaan jotain vähintään piha- tai olohuonetottiksena ja maastothan alkavat kotipihaltani. Viimeksi -20 asteen ulkopakkasten aikaan minun piti riisua takki hallilla pois, hiki laiskan treenatessa!
Railin kanssa työn alla ovat nyt nouto, estehyppy ja A-este. Noudon olen pilkkonut varmaan pariksikymmeneksi pienen pieneksi osaseksi, joita yksi kerrallaan harjoitellaan. Par´aikaan käsittelyssä on kapulan kierto. Oma tieto ja taito on onneksi vähän edes kasvanut Taimin noudon koulutuksen ajoista, ja hyvältähän tuo Rallituksen nouto nyt näyttää -mennen tullen laukalla (vaikkei mennen olekaan otettu vielä kuin muutaman kerran, tulopätkää sitäkin enemmän), luovutus rauhallisesti mälläämättä pienellä etäisyydellä. Työstön alla on myös kapulaan tarttuminen reilummalla otteella vahvemmin kapulaa purren.
Esteitä ollaan rakennettu oikea tekniikka mielessä. Pystyllä käytän apulautoja auttamaan ponnistusta mahdollisimman kaukaa ja lentoa laakana. Alkuun aloitettiin puhtaana pituushyppynä liike, korkeutta on lisätty lauta kerrallaan, kun oikea ponnistuskohta on löytynyt. Jos apuohjaaja on käytössä, teen useampia railakkaita hyppyjä edestakaisin, jolloin apparilta tulee namipalkkaa + villit kannustukset ja minun päästä sitten "lentävä lautanen" eli kissanruokapurkki tai narupallo taakse. Jos apparia ei ole paikalla, teen hyppyjä vaan yhteen suuntaan palkan heittäen. Viimeksi Raili ylitti jo puhtaalla tekniikalla metrisen esteen kapula suussa, jiiihaa! Matalammalla esteellä olen jo yhdistänyt noudon hyppyyn. A-esteellä samalla tavalla olen panostanut huolella teknisesti puhtaaseen kiipeämiseen, eli loppuun asti kiipeämistä, ei hyppäämistä, avustaen kädellä "kontaktit" ja maassa vierivällä palkalla ensin loivempia sitten jyrkempiä esteitä. Nyt Ralli tekee puhtaasti lähes kisajyrkän Aan kapula suussa. Kyllä on hallilla ollut iso merkitys näiden liikeiden opetuksessa, kun ei ole tarvinnut lihaksiltaan jähmeää koiraa lähettää näille fyysistä kanttia vaativille pk-esteille. Nopeasti on Raili edennyt kolmen noudon sarjassaan! Onni on lämmin treenihalli!