Railin raskautta on takana 7 viikkoa ja rapiat, loppusuora häämöttää ja Raili keräilee voimia tulevaan oman elämänsä mullistukseen, pentujen syntymään. Railin elämään mahtuu nyt paljon lepoa, pientä ulkoilua useasti päivässä, helliä hetkiä ja mammamasun ihastelua. Yleensä actioniä rakastava ja sitä ympäristölleen alati tarjoava tyttönen on muuttunut seesteiseksi äitikoiraksi, joka suojaa masuaan ja valmistautuu synnytykseen.
Olemme saaneet viettää rauhallisen loppuodotuksen ja nauttia ajasta kauneimmassa kevätsäässä Saimaan jäällä. Ulkona Taimi edelleen on jotenkin suojeleva Railia kohtaan, ikään kuin lauman vanhin ja viisain haluaisi suojella tiineenä olevaa laumanjäsentä. Minun pikkusudet...Raili on hyvin pedantti nuolemaan pyöreitä muotoja saanutta mahaansa, se nuolee tarmokkaasti etunisät, takanisille se ei yllä ilman ponnisteluja..ja pieruja. Huh huh, Poutaman sisäilmanlaatu ei näinä päivinä taida läpäistä eu-direktiivejä. Taimi mokoma tuijottaa minua paheksuvalla silmällä, kun Raili töräyttää. Railin nuoleminen myös hieroo vatsanahan alta jo tuntuvia "möykkyjä".
Iloisia uutisia sain Suomen Briard ry:n vuosikokouksesta, jossa Neran ja Hiisin tytär "Pihka" Chaccado Dis-Moi, Dis Fois valittiin vuoden briard agilitytulokkaaksi ja olipa Piu sitten myös vuoden agility-briard kilpailussakin kakkonen. Hirrrrrmuisen isot onnittelut Suskille ja Pihkalle Harjavaltaan. Kisasuunnitelmia on tällekin kesälle, nyt tulen johonkin kisaan itse katsomaan karvaliitämistä! Kokouksen jälkeen sain itsekin yhdistyksen puheenjohtajalta kirjeen, jossa kerrottiin minun saaneen Suomen Briard ry:n kunniajäsenyyden. Kaunis kiitos ja syvä kumarrus, edelleen teen mielelläni pienimuotoisesti mutta täydellä sydämellä työtä rakkaan rotumme ja kunniakkaan yhdistyksemme hyväksi, lähinnä noissa rodun kotimaan Ranskan suhteissa.
Ja jottei totuus unohtuisi tässä vaaleanpunaisessa pumpulinpehmeydessä, laitetaan vielä kuva kahden viikon takaa tulevasta mammakoirasta...naapurin Eemeli kokeili uutta putkeaan jäällä hämärässä, ja liikkuvista kohteista saatiin hienoja otoksia, varsinkin mustavalkoisina. Kiitos Eemeli! Pääsiäisenä kuvauskohteet eivät ehkä liiku näin nopeasti...:)
Pitäkeehän Poutaman rämäpäälle peukkuja tulevaan synnytykseen ja pentuinhoitoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti